Lama pidentää hoitojonoja

Hoitojonot venähtivät kesän aikana vuoden takaisiin mittoihin tai jopa pidemmiksi. Kuusi kuukautta jonottaneita potilaita oli esimerkiksi Pirkanmaalla huhtikuun lopussa 196, mutta elokuun lopussa jo 733. HUS-piirissä tilanne on vielä dramaattisempi: jono kasvoi 69 potilaasta 2 265:een.

- Kiireettömän erikoissairaanhoidon jononpurkutalkoot ovat hidastuneet samaan aikaan, kun kuntien talous on heikentynyt, toteaa ylilääkäri

Markus Henriksson

Ilman lamaakin jonoilla on tosin taipumus venyä kesäisin, ja niitä joudutaan monissa sairaanhoitopiireissä purkamaan syksyllä urakalla.

Uhkasakko on tehokas jononpurkaja

- On selvää, että jonojen purkamisesta ylitöinä ja ostopalveluna tulee lisäkustannuksia, toteaa tutkimuspäällikkö

Hennamari Mikkola

Sitä, paljonko purku-urakka sairaanhoitopiireille maksaa, on Mikkolan mukaan ilman erillistä selvitystä mahdotonta arvioida.

- Kun jonot kasvavat ja Valvira lähettää sairaanhoitopiirille sakkouhkauksen, joudutaan tekemään ylitöitä, ettei sakkoa tarvitsisi maksaa, Mikkola kuvaa oravanpyörää.

Yhtäkään sairaanhoitopiiriä ei ole toistaiseksi sakotettu, sillä kuntaomistajat ovat löysänneet kukkaronnyörejään sakon uhan edessä.

- Kunnilla on tietysti monenlaisia säästökohteita. Jos me emme pidä huolta valvonnasta, hoitojonoissa olevat potilaat joutuvat laman maksumiehiksi, Henriksson sanoo.

Miten voimavarat tulisi jakaa?

Huhtikuussa erikoissairaanhoidon jonot oli saatu koko maassa lähes hoitotakuusäännösten mukaisiksi. Jo tuolloin kuitenkin oli ennakoitavissa, että jonot venyvät kesän aikana, sillä alle kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli paljon.

- Jonot pitäisi jo keväällä puristaa niin pieniksi, että kesällä olisi väljyyttä kasvattaa niitä lain sallimissa puitteissa, Henriksson sanoo ja muistuttaa jonojen olevan vain yksi osa terveydenhuollon kokonaisuutta.

- Pitäisi miettiä, miten terveydenhuollon rajalliset voimavarat jaetaan tarkoituksenmukaisesti ja oikein. Jos perusterveydenhuollon saatavuus on huono, jotkut sairaudet voivat pahentua erikoissairaanhoitoa vaativiksi. On myös olemassa vaara, että kiireettömiä hoitojonoja purettaessa voimavaroja siirtyy pois esimerkiksi syövän hoidosta.

Suomi sijoittui vasta sijalle 29, kun terveydenhoidon jonotusaikoja vertailtiin Euro Health Consumer Index 2009 -kuluttajaindeksissä 33:ssa Euroopan maassa.

Psykiatrina Henriksson on huolissaan siitä, että mielenterveys- tai päihdepalveluita tarvitsevia potilaita ei edes aseteta jonoon, kun arvioidaan, ettei palveluja ole saatavilla.

- Silloin tulee harhaanjohtavan hyvä kuva hoidon saatavuudesta. Erikoissairaanhoidon jälkeiseen eri alojen kuntoutukseen pääsystäkään ei ole jonotietoja. Nämä kaikki komponentit pitäisi ottaa yhtäaikaiseen kokonaistarkasteluun.

Tekijöistä ja rahasta on pulaa

Henriksson ei usko, että hoitojonoja saataisiin ratkaisevasti puretuksi priorisoinneilla, sillä jonoissa olevat potilaat ovat varmaankin hoidon tarpeessa.

- Lähes puolet jonottavista odottaa pääsyä silmäleikkaukseen ja neljäsosa ortopediseen leikkaukseen. Tekijöitä pitäisi olla enemmän ja tekijöitä varten tarvitaan rahaa. Ehkä meillä ei edes ole tarpeeksi tekijöitä.

Henrikssonin mukaan kuntien kannattaisi pitää huolta siitä, että kaihi- ja lonkkaleikkauksiin riittää rahaa.

- Pitkän päälle ne tuovat varmasti säästöjä, kun ihmisen toimintakyky paranee ja hän pärjää kotona pidempään. On huolestuttavaa, että väestön ikärakenne johtaa siihen, että kaihileikkauksia ja ortopedisia leikkauksia tarvitaan koko ajan lisää jo entuudestaan huonossa jonotilanteessa.

Mikä jonoja kasvattaa?

Pirkanmaalla jonojen kasvu oli tiedossa jo keväällä, samoin kuin tulossa oleva jononpurkuraha. Muissa sairaanhoitopiireissä näin ei ollut. Kysyimme johtajaylilääkäreiltä, mistä jonojen venyminen johtuu ja mitä tilanteelle aiotaan tehdä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä oli kesällä taloudellisten syiden vuoksi neljä viikkoa pidempi supistusjakso kuin edellisenä vuonna, Matti Lehto kertoo.

- Tiesimme jo toukokuussa, että kesäkauden jälkeen tulee olemaan 800-1 000 hengen jono. Esitimme huolemme alkukesästä hallitukselle ja saimme päätöksen miljoonan euron lisämäärärahasta jonon purkamiseen. Tavoite on, että marraskuussa jonossa olisi enää noin 100 potilasta.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla kesäsulut venyttivät jonoja.

- Kun taloustilanne on sellainen kuin se on ja meillä on pulaa hoitohenkilökunnasta, en tiedä kuinka nopeasti jono saadaan puretuksi. Kaikkia vuodeosastopaikkoja ei ole pystytty avaamaan hoitohenkilöstöpulan vuoksi, sanoo Aino-Liisa Oukka.

Hoitotakuu lisää julkisen puolen vetovoimaa

- Etenkin kaihijonon venyminen on kiinni useista pienistä asioista, kertoo Juha Tuominen HUS:sta.

- Osa ihmisistä on hoitotakuun myötä valinnut julkisen palvelun yksityisen sijaan. Lisäksi vanhoihin ikäluokkiin tulee yhä enemmän ihmisiä. Kun erikoismaksuluokka poistui, silmälääkäreiden motivointi yksityiseltä sektorilta julkiselle on vaikeampaa. Niinpä meiltä on lähtenyt paljon silmälääkäreitä viimeisen vuoden aikana.

Lonkkaleikkauksia tehdään HUS:ssa tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna.

- Niiden osalta jonot saataneen kuriin tämän vuoden aikana. Kaihileikkausten suhteen joudumme harkitsemaan muita keinoja, esimerkiksi ostopalveluita tai palveluseteliä.

Pohjois-Savossa puolestaan oli pulaa anestesiahoitajista, mutta Jorma Penttinen uskoo, että jonot saadaan hoidettua vuodenvaihteeseen mennessä nollaan.

- Tehollisia leikkauspäiviä on syksyllä kevättä enemmän, kun ei ole pääsiäistä eikä hiihtolomia.

Varsinais-Suomessa lisätyöleikkausten lopettaminen näkyy jonojen pienenä kasvuna.

- Sakon uhan ollessa päällä teimme paljon lisätöitä ja ostimme leikkauksia ulkopuolelta. Tänä vuonna se ei ole mahdollista. Olemassa olevia resursseja pitäisi pystyä käyttämään vielä entistäkin tehokkaammin, koska ostopalveluihin ja lisätöihin ei ole rahaa, Turkka Tunturi toteaa.